Los Angelesin reissusta alettiin puhumaan oman crewin kanssa varmaan noin vuosi sitten. Freestyle Session on Battle of the Yearin kanssa vanhimpia ja legendaarisimpia breikkitapahtumia maailmassa. Mietimme et tämä on nähtävä ainakin kertaalleen. Kesällä varattiin lennot ja siitä alkoi reissun kova odottaminen. 

Lento oli Los Angelesissa tiistai illasta joten ennen viikonloppua aikaa jäi kiertelyyn kaupungilla. Hollywoodin tähdet ja studio-alue ei liikaa säväyttänyt turistimassoineen mutta Venice-rannalla oli mukava kävellä. Venice rannalla päästiin kokeilemaan myös surffaamista lämpimässä vedessä. Surffaaminen on yllättävän vaikeaa vaikka aallot olisivatkin pieniä mutta hauskaa se oli siitä huolimatta. Majapaikkana toimi Airbnb-asunto, joka täydellinen meidän porukalle. Isommalla porukalla asunnon vuokraus oli lisäksi huomattavasti halvempaa verrattuna hostellien hintoihin. Halvimmat hostellit kun maksavat losissa 30-50 dollaria yöltä. Suosittelen siis vahvasti Airbnb-asuntojen tarkistamista ennen hostellin varaamista. Asunnon hyviä puolia oli oma keittiö ruoan laittamiseen, mahdollisuus pyykinpesuun ja ylipäätään isompi tila asua verrattuna pieneen huoneeseen hostellissa. Lisäksi Amerikan uusi presidentti valittiin tiistai-keskiviikko yönä. Paikallisilta oli mielenkiintoista kuulla kommentteja tuloksesta. Mellakointia tapahtui kaupungissa uutisten mukaan koko viikon ajan mutta me emme nähneet yhtään mellakkaa. Pääosin kaupungissa tuntui olevan kuitenkin hyvin rauhallista. 


Perjantaina tarjolla oli workshoppeja tapahtuman vierailta. Itse valitsin Remindin workshopin, sillä Remind on inspiroinut koko maailmaa luottamalla omaan juttuunsa. Remind on edelleen aktiivinen kilpailija ja tanssija tapahtumissa. Workshopilla oli reilut 30 osallistujaa ja se oli hieman liikaa pieneen studioon. Tästä johtuen Remind keskittyi puhumiseen ja esimerkkien näyttämiseen. Tunti oli enemmänkin luento kuin tanssitunti. Tilanpuute harmitti hieman mutta Remindin energia välittyi siitä huolimatta hyvin vahvasti. Oli inspiroivaa kuulla hänen taustoistaan ja miten se näkyy hänen tanssissa. Voisin ottaa hänen workshopin uudestaankin. Saman iltana studiolla järjestettiin paneelikeskustelu aiheesta: Mitä on hip hop? Puhujina olivat Storm, Dyzee, Budha Stretch ja Caleaf. Keskustelusta jäi mieleen kulttuurin kunnioittaminen opiskelemalla sen kulttuuria parhaansa mukaan ja tekemällä sitä omalla tavallaan. Hiphop-kulttuuri on noussut huonoista oloista ja tanssi on ollut keino käsitellä ahdinkoa. Jokainen voi keskittyä löytämään oman merkityksen tanssimiselleen. Kaikilla on kuitenkin omia haasteita ja tarpeita käsitellä eri asioita. Hiphop on keino ilmaista itseään. 

Lauantai oli ensimmäinen varsinainen tapahtumapäivä. Tapahtuma järjestettiin isossa yökerhossa, jonka keskipisteenä toimi valtava tanssilattia. Ennen sisälle pääsyä piti kuitenkin jonottaa saadakseen lipun ja ovella tarkistettiin reput. Sisälle kun ei saanut viedä ruokia tai juomia. Sisälle päästyä piti kuitenkin jonottaa pisimmässä jonossa, jossa ilmottauduttiin kilpailuihin. Jonottaminen tuntui turhauttavalta. Kokonaisuudessaan jonottamiset veivät noin puolitoista tuntia. Soolojen karsinnat aloitettiin ennen kun me oltiin keritty edes ilmoittautua kilpailuihin. Karsinnat aloittivat ne jotka olivat jo sisällä. Järjestäjillä riitti painetta, koska kilpailijoita oli sooloissa noin 300. Karsinnat suoritettiin kolmessa ringissä samaan aikaan. Oma vuoro oli muutaman minuutin jälkeen siitä, kun sain viimein ilmottautumisen tehtyä. Tuomarit valitsivat jatkoon top 32 ja itselleni ei paikka tuosta joukosta irronnut. Taso kilpailuissa oli odotetusti maailman kovinta. 


Soolojen karsintojen jälkeen siirryin Rock Dance karsintoihin. Karsinnat vedettiin apache line tyylillä. Yhdessä apache line:ssa oli kerrallaan kahdeksan rokkaajaa. Yhteensä kisaajia oli 33. Itselleni tämä oli ensimmäinen rokkaus-kilpailu ja yllätyksekseni pääsin 16 parhaan joukkoon. Matka loppui kuitenkin ekaan batleen 3-0 äänillä. Koko menosta jäi kyllä hyvä fiilis. Muille kuin breikille ja rokkaukselle oli varattu oma tila viereisestä rakennuksesta. Lajeina oli popping ja freestyle. Väkeä riitti ja tunnelma oli oikein hyvä. Tapahtuma päättyi lauantain osalta break-soolojen finaalien seuraamiseen. Nähdäkseen jotakin piti osata löytää hyvä paikka pienten taukojen aikana.


 Lauantaista jäi hieman ristiriitaiset fiilikset. Rokatessa oli hauskaa mutta muuten päivä jäi vajaaksi. Voimat meni jonattamiseen ringittelyn sijaan. Kunnon rinkejä ei hirveästi edes ollut. Jengi vain lämmitteli kisoja varten. Musiikki oli erittäin kovalla ja unohdin vielä tulpat kämpille. Sisälle ei saanut tuoda ruokaa tai juomaa ja vesipullo maksoi sisällä 3 dollaria. Toisaalta sain nähdä monia kovia breikkareita ensimmäisen kerran livenä ja tutustuin myös uuteen jengiin. Lisäksi mielessä pyöri kohtaaminen DJ Kool Hercin kanssa. Näin Hercin tapahtumassa ja ajattelin moikata sekä ehkä kysyä yhden kysymyksen. Herc ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja jatkoi matkaansa sanomalla että hänen ei tarvitse vastata kysymyksiin. 


Sunnuntai oli tapahtuman pääpäivä, jolloin ohjelmassa on freestyle sessionin legendaariset 3vs3 kisat. Lauantaista ei jäänyt parhaat fiilikset mutta ne saatiin nollattua aika hyvin. Sunnuntai alkoikin paremmin lyhyemmällä jonotuksella. Karsintoihin kerettiin tällä kertaa lämmitellä hyvin. Karsinnassa fiilis oli korkealla koska saimme jorata pääringissä. Karsintojen jälkeen siirryttiin joramaan ringeissä. Meininki oli paljon vapaampaa kuin lauantaina. Top 9:n Robin tuli samaan rinkiin meidän kanssa ja päätin haastaa hänet. Robin tunnetaan agressiivisena breikkaajana, joten jännitin hieman hänen reaktiotaan haasteeseen. Battle sujui kuitenkin kaikin puolin hyvässä hengessä. Neljän roundin jälkeen Robin halusi lopettaa, mutta itse halusin heittää vielä yhden roundin. Vikan kierroksen jälkeen lopetin batlen kättelemällä Robinin kanssa. Jälkikäteen vaihdoimme muutaman sanan batlesta ja itse tapahtumasta. Robin kertoi tunnelman olleen tänä vuonna hieman outo verrattuna viime vuoteen. Viime vuonna tapahtumassa oli ollut kuulemma parempi tunnelma.


Karsinnoista valittiin top 32 crewiä jatkoon ja meidän taso ei tällä kertaa riittänyt jatkoon pääsemiseen. Top 32 crewit olivat lähes poikkeuksetta hyvin nimekkäitä crewejä. Mukana oli oikeita crewejä sekä kisoja varten koottuja ryhmiä. Finaaleissa oli kaksi aitoa crewiä, mikä oli hienoa. Yleensä kun all star ryhmät loistavat kilpailuissa oikeiden crewien kustannuksella. 
Kovin meininki oli kuitenkin aikuisten sijaan junnujen finaalissa: 
https://www.youtube.com/watch?v=C_5aZTcA-1I


Hienoin hetki oli kilpailuiden sijaan DJ Kool Hercin vinyylisetti. Mestari puhui aluksi hieman hiphop-kulttuurin alkuajoista. Breikkaus-termiä ei aluksi käytetty lainkaan. Breikkauksen sijaan puhuttiin freestyle:stä. Bboyt olivat niitä, jotka veivät oman tanssinsa myös lattiatasoon. 
Tsekkaa pätkä Kool Hercin setistä tästä: 
https://www.youtube.com/watch?v=jCbVQihH3CE

Päätin lopulta lopettaa kuvaamisen koska huomasin rinkien käyvän kuumana. Mietin, että on parempi mennä joraamaan kuvaamisen sijaan. Rinkien lisäksi lattialle muodostui apache line rokkaajien toimesta. Energia oli huikea Hercin soittaessa klassikkoita vinyyliltä. Hercin dj-setti ja siihen tanssiminen oli ehdottomasti tapahtuman parhaimpia hetkiä itselleni. Onneksi älysin jättää kuvaamisen muille. 
Tapahtumassa oli paljon hyvää ja paljon huonoa. Joistakin tapahtumista jää fiilis, että ensi vuonna on pakko mennä uudestaan. Tällä kertaa sitä fiilistä ei jäänyt. Amerikkaan tekee kyllä mieli matkustaa enemmän. Ensi kerralla olisi mukava nähdä jokin pienempi tapahtuma. 

Iso kiitos Suomen Bboy-liitolle reissun tukemisesta, Speedline Co:lle Joensuu Bboys merkeistä sekä Saalinki Oy:lle uusista puvuista. 
Reissubudjettini:
Lennot: 450 e
Majoitus: 170 e
Jamilippu: 50 e
Esta-hakemus: 14 e
Ruoka ja muu 300 e
Yhteensä: 984 e

Kuvateksti: Tapahtuma järjestettiin La Boom - nimisessä yökerhossa.